Nyt tuli epätoivotuille lahjoille käyttöä!

Pop up -näyttely Kamala kerää rumia ja ärsyttäviä tavaroita

Onko sinulla kotona jokin niin hirvittävä esine, ettet voi käyttää sitä missään, saatika pitää esillä sen takia, että se on vain niin kamala? Vie se Helsingin Lasipalatsiin, jossa on meneillään juuri tällaisten esineiden pop up -näyttely. Sinne ovat tähän mennessä löytäneet tiensä muun muassa avaamattomien karaoke-cd-levyjen sarja, veriset tennarit sekä joululaulua kimeästi soittava pehmolelu.

Idea on kieltämättä virkistävä ja herättää välittömästi mielenkiinnon: mitä hirvittävää voisin itse kamalien tavaroiden näyttelyyn viedä? Vastausta ei tarvitse edes miettiä, tiedän sen heti. Kaivan kätköistäni esiin kerran syntymäpäivälahjaksi saamani kirkasvärisen talouspyyhkeen, jossa esiintyy muun muassa käärme ja joulukoristeita. Kankaan designia on mahdoton kuvailla, se pitää itse nähdä. Parhaiten sitä kuvannee määritelmä pahin krapulapäiväsi pyyhkeenä. Se on saatava näyttelyyn.

Kamala -pop up-näyttely sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Lasipalatsissa.

Kamala -pop up-näyttely sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin Lasipalatsissa.

Nuorten projekti

Lasipalatsin Tovi pop up store on pienen huoneen kokoinen tila, jonka seinille on nyt ripustettu kaikenlaisia kummallisia tavaroita. Osasta on vaikea sanoa, mitä ne edes ovat. Vai miksi kutsuisitte sukkahousuja, joiden jalkateriin on kiinnitetty pyörät ja housuosan sisällä piileskelee tuuletin? Ilmavaksi vauhtivaatteeksi? Riskialttiiksi lämpökerrastoksi? Sen saanee kävijä itse päättää.

Näyttelytilassa istuskelee viisi ihmistä. He ovat osa idean takana olevista nuorista taiteentekijöistä. Näyttelyn toteuttamiseksi ovat yhdistäneet voimansa Kultut eli Kiasman kulttuuritulkit sekä Photofuss eli Suomen valokuvataiteen museon nuorten ryhmä.

”Tämä on meidän ensimmäinen yhteinen projekti ja toivon mukaan alkusysäys tulevalle yhteistyölle”, kertoo Erkka Luutonen Kultuista.

”Kultut on ollut ryhmänä olemassa vuodesta 2008, mutta tähän asti olemme toimineet pääasiassa Kiasman projekteissa.”

”Tämä näyttely ei liity mitenkään Kiasmaan, vaan on meidän itse suunnittelema juttu”, täydentää Tero Hytönen Kultuista.

Erkka Luutonen Kiasman kulttuuritulkeista on yksi projektin toteuttajista.

Erkka Luutonen Kiasman kulttuuritulkeista on yksi projektin toteuttajista.

Edellisenä iltana paikalla on vietetty avajaisia, joihin saapui kuulemma niin paljon vieraita, että osan oli jäätävä pihan puolelle. Lähes kaikilla oli mukanaan myös näyttelyä täydentävä kamala tavara.

Koko projekti on toteutettu kaiken kaikkiaan melko nopeassa aikataulussa. Vuokratilan käyttöönottokin piti lyödä lukkoon viikon sisällä tarjouksesta.

”Olimme juuri päässet yli joulusta, kun aloimme ideoimaan tätä. Ajattelimme, että moni on varmasti saanut tänäkin vuonna niitä epämieluisia lahjoja, joille ei keksi mitään käyttöä ja siitä tämä idea sitten lähti. Lopulta emme kuitenkaan halunneet rajoittaa näyttelyä käsittämään vain joululahjoja, koska kovin moni ei ehkä kehtaisi tuoda tänne juuri saamiansa lahjoja”, selittää Onerva Heikka Photofussista.

Kamaluus katsojan silmässä

”Jää nähtäväksi, ottaako kamaluus vallan, vai kumoaako kamalat kamat yhdessä koko kamaluuden käsitteen. Onko kamaluuskin katsojan silmässä?”, lukee näyttelyn virallisessa esittelytekstissä.

Tottahan jokaiselle tavaralle löytyy jostakin joku tykkääjä, ei kai niitä muuten olisikaan. Voisi myös olettaa, että lahjan antaja kai yleensä haluaa vilpittömästi ilahduttaa lahjan saajaa ja yrittää siis ostaa jotakin mielestään aidosti hienoa. Joskus maut vain menevät räikeästi ristiin. Tämän vuoksi kaikki tuodut tavarat hyväksytään näyttelyyn.

”Eräs kävijä toi tänne Antichrist-leffan. Mielestäni se on hyvä elokuva”, kertoo Kristoffer Ala-Ketola Kultuista esimerkin.

”Järkytyin, että miten joku voi tuoda sen tänne kamalana.”

Juuri hetki sitten on sisään astellut nuori nainen, joka toi näyttelyyn ristipistokirjaillun hevostaulun. Se on kuitenkin palautettava hänelle näyttelyn päätyttyä, koska naisen isän mielestä siinä ei ole mitään vikaa.

Onerva Heikka Suomen valokuvataiteen museon nuorten ryhmästä esittelee hevostaulua, joka halutaan näyttelyn jälkeen takaisin.

Onerva Heikka Suomen valokuvataiteen museon nuorten ryhmästä esittelee hevostaulua, joka halutaan näyttelyn jälkeen takaisin.

Traagista taidetta

Yritän etsiä huoneesta tavaraa, joka nousisi kamaluudessaan ylitse muiden.

”Mielestäni kamalinta täällä ovat nuo Konstan converset”, osoittaa Photofussin Matti Keski-Kohtamäki seinällä roikkuvaa tennariparia. Kärsineen näköiset jalkineet ovat likaiset, repaleiset ja osittain veren peitossa.

”Se veri on aitoa. Konsta jäi nuo jalassaan taksin alle ja kävelee vieläkin kepeillä.”

Sisään astuu nainen, joka kaivaa laukustaan jouluisen pehmolelun. Kamaluus ei heti käy ilmi, mutta huoneessa nyökkäillään hyväksyvästi, kun nainen pistää poron soimaan. Kimeä joulusävelmä täyttää huoneen ja soitto jatkuu ihan liian kauan.

Hytönen sitoo poron kaulan ympärille narun ja kaveri pistetään roikkumaan katosta.

Näyttelyn tuorein tulokas: joululaulua soittava pehmoporo.

Näyttelyn tuorein tulokas: joululaulua soittava pehmoporo.

Maailmankaikkeuden kamalin pyyhe

Tuomani pyyhe otetaan myös ilolla vastaan. Saan naulata sen itse seinälle.

”Moni on ihmetellyt meidän vapauksia tässä tilassa. Siis, että miten kävijät saavat täällä esimerkiksi naulata tuotteita seiniin”, sanoo Heikka.

Huomaamme, että pyyhettä seinällä pitävät naulat ottavat oven avautuessa kuitenkin pahasti vastaan ja vaarana on lasioven hajoaminen. Naulat korvataan kaksipuolisella teipillä. Ihan mitä tahansa ei tässäkään tilassa saane tehdä – lasioven hajoaminen saattaisi koetella jo rajoja.

On mukavaa puuhastella näyttelytilassa, tällaista osallistumisen mahdollistavaa taidetta saisi olla enemmänkin. Itse ainakin innostun aiheesta enemmän, kun  voin olla siinä itse aktiivisesti mukana.

Toimittajan oma panostus näyttelyyn.

Toimittajan oma panostus näyttelyyn.

Hienoa on myös se, että tarpeeton tavara päätyy jonkinnäköiseen hyötykäyttöön roskiksen sijasta. Tosin tavaroiden kohtalo näyttelyn jälkeen on vielä avoin.

”Emme vielä tiedä, mihin kaikki tämä kama tulee päätymään. Yritämme keksiä näille jotakin käyttöä, ettei ainakaan kaikkea tarvitsisi heittää pois”, Luutonen sanoo.

Poistun paikalta tyytyväisenä: maailmankaikkeuden kamalin pyyhe on saanut arvoisensa paikan.

Kamala -näyttely Lasipalatsin Tovi pop up storessa 19.-22.2.2014. Vapaa pääsy.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s