”Vaadin Ruotsissa suomenkielistä palvelua”

Nykyajan ruotsinsuomalainen tuntee oikeutensa

Pohjois-Hämeestä kotoisin oleva Maarit Turtiainen vaalii kaksoiskansalaisuuttaan keskimääräistä tarkemmin. Tiiviisti vanhan kotimaansa kulttuuritarjontaa seuraavan toimittajan mielestä erot maiden välillä ovat kaventuneet, mutta suomalaisten ainutlaatuinen kyky lyödä läskiksi on ja pysyy. Hänen juurensa Suomeen ovat vahvat, mutta koti Ruotsissa.

(Maarit Turtiainen)

(Maarit Turtiainen)

Toimittaja Maarit Turtiainen ei muista tarkkaan vuotta, jolloin lähti Suomesta. Hän veikkaa sen olevan 1976. Hän on kotoisin Vilppulasta, josta tie vei ensin 15-vuotiaana Helsinkiin ja sieltä täysi-ikäisenä edelleen Tukholmaan. Käytyään Helsingissä iltalukion Turtiainen oli hakenut oikeustieteelliseen, muttei päässyt. Ruotsiin hän lähti harjoittamaan kaksikielisyyttä, jota oikeustieteellisessä pidettiin tärkeänä. Suomi kuitenkin jäi siinä kuin oikeustieteellinenkin, ja Turtiainen asettui Tukholmaan ja opiskeli toimittajaksi. Myöhemmin uudesta asuinmaasta löytyi myös mies.

”Siihen aikaan Suomi ja Ruotsi olivat todella erilaisia, täällä Ruotsissa oli paljon kansainvälisempi ja avoimempi ilmapiiri”, Turtiainen sanoo.

Hän on viihtynyt Tukholmassa hyvin ja löytänyt oman paikkansa kaksoiskulttuuriuden välimaastosta.

”Olen työskennellyt Tukholmassa paljon erilaisissa ruotsinsuomalaisissa medioissa, esimerkiksi Ruotsin Suomalainen -lehdessä, Sisuradiossa sijaisena, ruotsinkielisen television suomenkielisessä toimituksessa, sekä freelancerina erilaisille medioille niin Ruotsissa kuin Suomessa.”

Kirjallisuusaktivisti

Yksi Turtiaisen toimista on ruotsinsuomalaisia kirjamessuja järjestävän yhdistyksen puheenjohtajana.

”Ruotsinsuomalaiset Kirja- ja kulttuurimessut on järjestetty nyt neljä kertaa. Niiden suojelijana toimii Jenni Haukio. Messuilla käy vuosittain viitisensataa ihmistä, heistä noin 30 on kirjoittajia eri puolilta Ruotsia.”

Turtiainen on myös mukana osuuskunnassa, joka hoitaa Tukholman suomalaista kirjakauppaa. Kirjakauppa oli viime kesänä lakkautusuhan alla, mutta sen pelastamiseksi perustettiin osuuskunta, joka toimii vapaaehtoisvoimin.

”Tukholman suomalainen kirjakauppa on ollut olemassa jo 50 vuotta. Nykyisellään sitä pidetään auki enää kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Paikka on suomalaisille tärkeä, koska suomen kielistä kirjallisuutta ei myydä täällä missään muualla. Kirjakaupassa kokoontuvat erilaiset lukupiirit, myös julkistamistilaisuuksia pidetään silloin tällöin. Siellä tapaavat säännöllisesti esimerkiksi Venäjän Karjalan sukuiset, joille muiden samantaustaisten tapaaminen antaa mahdollisuuden puhua heidän omaa kieltänsä.”

Suomenkielisillä on vähemmistökielialue Ruotsissa, jota kutsutaan suomen kielen hallintoalueeksi. Siihen kuuluvien kuntien asukkailla on oikeus saada suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa sekä oikeus asioida kunnan kanssa suomeksi. Hallintoalueeseen kuuluu 40 kuntaa, ja yli 40 prosenttia ruotsinsuomalaisista asuu siellä.

”Hallintoalueeseen kuuluvat kunnat saavat tukea valtiolta suomen kielen ylläpitämiseen. Esimerkiksi kirjastoihin ostetaan noissa kunnissa suomenkielistä kirjallisuutta.”

Pientä kielialuetta puolustettava

Turtiainen on itse kirjoittanut myös kirjan Punainen paasto, jonka WSOY julkaisi vuonna 2012.

”Punainen paasto kertoo turkkilaisen pojan ja suomalaisen tytön rakkaustarinan. Tapahtumapaikkana on 1900-luvun alun Istanbul. Idea tähän tuli osittain siitä, että olen asunut itse Istanbulissa ja puhun myös turkkia”, Turtiainen selventää.

”Romaania on ostettu noin 900 kappaletta. Minulle sanottiin, että se olisi menestynyt varmasti paremmin, jos olisin kirjoittanut sen ruotsiksi. Sain kuitenkin hyvää palautetta muun muassa kirjastohenkilökunnalta ja äidinkielen opettajilta teoksesta. Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistyksen joka toinen vuosi jaettavaa Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkintoa valitessa sain myös kunniamaininnan.”

Ruotsinsuomalaisuus on laaja käsite, mutta kirjallisuuspiireissä siihen kuuluu korostetun oleellisena osana suomen kieli.

”Yhtenä vuonna palkinto haluttiin antaa Susanna Alakoskelle Sikalat -romaanista. Tappelimme vastaan, koska sitähän ei oltu kirjoitettu alunperin suomeksi.”

Asenneparannus

Ruotsinsuomalaisuus ei ole koskaan aiheuttanut Turtiaiselle identiteettikriisiä.

”Päinvastoin. Suomi on minulle hyvä paikka, mihin voin aina laskeutua. Tietysti olen vieraantunut Suomesta jonkin verran lähdettyäni sieltä, vaikka isäni oli mukana sodassa ja juureni Suomeen ovat vahvat. Mutta minulla ei ole minkäänlaista katkeruutta niin Suomea kuin Ruotsiakaan kohtaan.”

Ruotsalaisten suhtautuminen suomalaisiin on hänen mielestään viime aikoina muuttunut parempaan suuntaan.

”Mielestäni vähättelevä asenne suomalaisia kohtaan on vuosien kuluessa vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet varmasti Nokia ja Suomen yleinen kehitys sekä menestyminen Pisa-tutkimuksissa. Myös suomalainen design on täällä tunnettua. Mutta ylipäätään ruotsalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on yllättävän vähäistä.”

Siksi mielikuvat muodostuvat usein yleisesti hoetuista kliseistä, mutta niissäkin on hyvää. Runsaan alkoholinkäytön lisäksi suomalaiset tunnetaan ahkeruudestaan.

”Sitä minulle on useasti sanottu, että ’te olette niin kovia tekemään töitä’. Täällähän on ollut paljon suomalaisia rakentamassa Ruotsia menneinä vuosikymmeninä ja heidän panoksensa on kyllä huomattu. Esimerkiksi tuo suomen kielen hallintoalue on mielestäni kunnianosoitus suomalaisia kohtaan.”

Kantaruotsalaisten on kuitenkin joskus vaikea ymmärtää suomalaisten kaipuuta omaan kieleensä.

”Vaikka myönteisyys meitä kohtaan on kasvanut, ei täällä oikein yleisesti ymmärretä suomen kielen itseisarvoa ja sen käyttämismahdollisuuden tärkeyttä suomalaisille. ’Tehän osaatte jo ruotsia’, ruotsalaiset usein ihmettelevät. He tukisivat mieluummin esimerkiksi arabitaustaisia, joilla on tänne tullessaan vaikeampaa ja joiden maahan sopeutuminen vie huomattavasti enemmän aikaa. Ruotsissa aiemmin harjoitetun voimakkaan assimilaatiopolitiikan jäljiltä vallalla on edelleen asenne, että suomen kieltä käytetään vain niin kauan kuin ei osata ruotsia.”

Hankala suomalainen, hyvä huumorintaju

Mietittäessä samankaltaisuuksia suomalaisten ja ruotsalaisten välillä niitä ei helposti tule mieleen.

”Luulen, että moraalikäsitykset ja arvostukset ovat aika lailla samanlaisia. Mutta eroja tulee kyllä enemmän mieleen. Kerran katsellessani Markoolion esiintyvän, ajattelin, ettei tuollainen hahmo voisi koskaan olla ruotsalainen. Ruotsalaisille on hirveän tärkeää antaa aina itsestään kohtelias, hyväkäytöksinen ja tyylikäs kuva, kun taas Suomessa ei pelätä lyödä läskiksi. Kyllähän tälläkin puolella pelleillään komedioissa ja humoristisissa televisio-ohjelmissa, mutta silloin mennäänkin jonkin roolin taakse. Suomalaisilla on hyvä huumorintaju, he eivät ota itseään niin vakavasti, eivätkä pelkää itsensä nolaamista.”

Turtiaisella on 15-vuotias tytär, joka aikoo lähteä Suomeen suorittamaan lukion. Siitäkin huolimatta, että tytär on huomannut suomalaisissa negatiivisiakin puolia.

”Hänen mielestään suomalaiset ovat tuomitsevampia kuin ruotsalaiset. Suomessa on ikään kuin ok puhua muista inhottavammin, esimerkiksi omien koulukavereiden haukkuminen selän takana on ihan normaalia, eikä kukaan paheksu sitä huonona käytöksenä.”

Turtiainen on itse ylpeä suomalaisesta taustastaan, eikä pelkää heittäytyä sen nojalla joskus myös hankalaksi:

”Vähemmistölain tultua voimaan olen alkanut korostaa suomalaisuuttani Ruotsissa, koska nyt minulla on siihen oikeus. Olen niitä, jotka vaativat suomenkielistä palvelua esimerkiksi soittaessaan laivayhtiöille varatakseen matkan Suomeen. Sitten he kiristelevät siellä hampaitaan”, Turtiainen nauraa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s