”Meillä on suomalainen sielu, mutta elämme ruotsalaista elämää”

Tv-ohjelma Ei saa peittää nostaa esiin Ruotsissa menestyviä suomalaisia

Ruotsalainen valtakunnallinen tv-kanava SVT on ottanut ohjelmistoonsa suomenkielisen toimituksensa tuottaman keskusteluohjelman, joka nostaa esiin uudenlaista ruotsinsuomalaisuutta. Ohjelmassa käsitellään ajankohtaisia asioita ja kuhunkin jaksoon on kutsuttu ruotsinsuomalaisia vieraita keskustelemaan vaihtelevista aiheista suomeksi. Formaatti käy läpi kliseet ja faktat vaatien huumorin keinoin arvostusta ruotsinsuomalaisten omalaatuista kulttuuria kohtaan.

Ei saa peittää tulee televisiosta kerran viikossa vaihtuvin vierain ja teemoin. Esille pääsevät toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset, joilla ei aiemmin ole ollut suurta näkyvyyttä valtavirtamedioissa. Tähän mennessä esitetyissä kahdeksassa jaksossa esille nousee toistuvasti se, ettei suomalaisuutta koeta enää häpeällisenä asiana, kuten se selkeästi koettiin vielä 80-luvulla.

”Äitiäni kehotettiin 80-luvulla ruotsalaisessa neuvolassa olemaan puhumatta lapsilleen suomea”, sanoo ohjelmassa haastateltu, Ruotsissa suomalaisille vanhemmille syntynyt PR-konsultti Mikko Viitala. Hänen äitinsä oli kuitenkin uhmannut kieltoa.

”Pidän suomen kieltä suurena rikkautena ja puhun sitä nyt kotona omille lapsilleni”, Viitala jatkaa.

Ei saa peittää -keskusteluohjelmassa puhutaan muun muassa ennakkoluuloista. (Sveriges Radio Sisuradio)

Ei saa peittää -keskusteluohjelmassa puhutaan muun muassa ennakkoluuloista. (Sveriges Radio Sisuradio)

Asenteet ovat kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa. Monet muutkin ohjelmassa vierailevat vahvistavat, että suomalaisuuden arvostus Ruotsissa on nousussa.

”Kun olin nuori, sain kuulla ruotsalaisilta suomalaisuudestani oikeastaan vain pilkallisia kommentteja, kuten että suomalaiset eivät tee muuta kuin saunovat ja juovat”, kertoo ruotsinsuomalainen copywriter ja personal trainer Päivi Korhonen.

”Silloin 80- ja 90-luvulla oli täysin normaalia ja hyväksyttävää, että meitä kiusattiin, mikä oli oikeastaan aika merkillistä. Tänä päivänä asia on mielestäni oikeastaan juuri päinvastoin – ihmisten mielestä on mainiota, että osaa kahta kieltä ja on kaksi kulttuuria.”

Mitä on ruotsinsuomalaisuus?

Ruotsinsuomalaisuuden määrittely on osoittautunut haasteelliseksi, koska se koetaan eri yksilöiden kohdalla niin eri tavoin. Asiaa monimutkaistaa esimerkiksi se, että osalla suomentaustaisilla on suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden lisäksi vielä kolmaskin kulttuuri, joillakin jopa useampi. Lisäksi perspektiiviä muuttaa se, onko ensimmäisen, toisen vai useamman polven suomalainen.

Ohjelmassa vieraili taannoin myös yksi tämä hetken kuuluisimmista ruotsinsuomalaisista, toimittaja-kirjailija-juontaja Mark Levengood.

”Meillä on suomalainen sielu, mutta elämme ruotsalaista elämää”, määrittelee Levengood ruotsinsuomalaisuutta.

”Me ei olla kumpikaan ja silti me ollaan jollakin tavalla molemmat.”

Yksi ohjelman vierailijoista on Ruotsissa huippusuosittu Mark Levengood, joka on kääntynyt suomenruotsalaisesta ruotsinsuomalaiseksi. (Sveriges Radio Sisuradio)

Yksi ohjelman vierailijoista on Ruotsissa huippusuosittu Mark Levengood, joka on kääntynyt suomenruotsalaisesta ruotsinsuomalaiseksi. (Sveriges Radio Sisuradio)

Tutut kliseet suomalaisista ovat läsnä myös Ei saa peittää -ohjelman keskusteluissa. Kiteytyykö suomalaisuus siis saunomiseen, kännykänheittoon, kaljotteluun ja sauvakävelyyn?

”Itse ajattelen sen näin, että jos on järkevä ihminen, niin tajuaa, että ihmiset on erilaisia. Mutta se on vaan hyvä jos ruotsalaiset ei ota meitä tosissaan. Silloin me voidaan hyökätä sieltä selän takaa yllättäen: hahaa!” sanoo stand up-koomikko Janne Westerlund. Hän ei myöskään vaivaa päätään sillä, mitä ruotsalaiset mahtavat suomalaisista tuumia:

”Miksi siitä täytyy aina välittää, että mitä joku toinen ajattelee? Eikö sitä voi vain olla ylpeä Suomesta ja puhua suomea, koska lystää?”

Ohjelmassa on myös pohdittu, kuinka paljon ruotsinsuomalaisten vähemmistönä tulisi ottaa vastuuta heihin kohdistuvista ennakkoluuloista. Korhosen mielestä ei yhtään:

”Jos joku sanoo minua tyhmäksi, se ei tarkoita, että minä olen tyhmä, vaan kertoo enemmän siitä sanojasta. Mutta meillä on vastuu siitä, että meidän täytyy olla ylpeitä omasta kulttuuristamme ja miten me näytämme sitä. Meidän suomalaisuus on yhtä iso osa tätä maata, missä me asutaan, kuin ruotsalaisuus itsessään. Me ollaan täällä ja me ollaan tällaisia.”

Kieli, jolla viisi miljoonaa ihmistä vaikenee

Suomen kielen ylläpidosta on ohjelmassa keskusteltu runsaasti. Levengood on tunnetusti sanonut, ettei aio opettaa omille lapsilleen suomea sillä perusteella, että kieli, jolla viisi miljoonaa ihmistä vaikenee, ei ole kovin käyttökelpoinen. Muut ohjelmassa vierailevat vaikuttavat pitävän kieltä nimenomaan avaimena suomalaiseen kulttuuriin, joka ensisijaisesti halutaan säilyttää.

”Opin itse suomen kielen vasta myöhäisnuoruudessani, kun rakastuin suomalaiseen kundiin. Sitä ennen olin tutustunut kieleen vain oppiaineena koulussa, en tuntenut ketään suomalaista”, selittää suomenruotsalaistaustainen Levengood.

”Olen sitä mieltä, että lapseni voivat laillani oppia kielen myöhemmin, jos he itse haluavat. Ei pidä käsittää väärin: suomalaisuus ei ole minulle mikään neuroosi, vaan olen siitä hyvin, hyvin ylpeä.”

Sisuradion toimittaja Ramin Farzin promoamassa Våga finska -kampanjaa. (Sveriges Radio Sisuradio)

Sisuradion toimittaja Ramin Farzin promoamassa Våga finska -kampanjaa. (Sveriges Radio Sisuradio)

Yhdessä jaksossa käsiteltiin myös Ruotsissa toimivan suomalaisen radiokanavan, Sisuradion, taannoista teemaviikkoa Våga finska, eli Uskalla suomea. He olivat miettineet ruotsinsuomalaiselle identiteetille keskeistä teemaa, joka herättää mielipiteitä.

”Kieli on todella tärkeä osa identiteettiä. Esitimme kysymyksen uskallatko puhua suomea ja toivoimme, että ihmiset vastaisivat siihen kertomalla milloin, missä tilanteessa ja kenen kanssa he puhuvat suomea, ja jos eivät puhu, niin minkä takia”, sanoo ruotsinsuomalainen radiotoimittaja Ramin Farzin.

”Vastauksia tuli oikea virta. Huomasi, että nämä ovat sellaisia asioita, joista on haluttu puhua jo todella kauan, mutta ei olla puhuttu.”

Farzinkin ottaa puheeksi muutoksen asenneilmastossa, joka Ruotsissa on tapahtunut parilla viime vuosikymmenellä. Nyt on hyväksyttävää olla sitä mitä on, eikä ruotsalaiseen väestöön täydellistä sulautumista enää edellytetä.

”Ei se mielestäni ole niin, että vähemmistön pitää muuttua, vaan sen enemmistön pitää pystyä poistamaan ne omat ennakkoluulot siitä vähemmistöstä.”

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s