Suomalaisella sisulla lakiin muutos

Suomalaismies taisteli Ruotsissa koululaisille oikeuden opiskella äidinkieltään

Tämän vuoden Vuoden ruotsinsuomalainen 2013 -gaalassa Arjen sankari -palkinnon voittajaksi valittiin Daniel Särkijärvi pohjoisruotsalaisesta Kalixin, suomeksi Kainuun, kunnasta. Ruotsinsuomalaisissa piireissä sankariksi noussut Särkijärvi ryhtyi taisteluun pohjois-Ruotsissa lähellä Tornion rajaa, kun Kalix-Nyborgissa 37 suomalaista koululaista oli jäämässä tyystin ilman oman äidinkielensä opetusta.

Tukholman lääninhallituksen nettisivuilla sanotaan, että vuonna 2009 päivitetyn lain mukaisesti kansallisilla vähemmistöillä on niin kutsuttu perussuoja, mihin kuuluu muun muassa se, että valtiolla on velvollisuus tarjota vähemmistöön kuuluville, erityisesti lapsille, edellytykset kulttuurisen identiteetin kehittämiseen ja oman vähemmistökielen käyttöön. Kansallisilla vähemmistöillä tulisi myöskin olla mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja hallintoviranomaisten kuuluisi ottaa tämä huomioon päätöksiä tehdessä. Suomi on Ruotsissa yksi kansallisiksi vähemmistökieliksi tunnustetuista kielistä, koska sitä on esiintynyt Ruotsissa useamman sadan vuoden ajan.

”Laissa sanotaan, että vähemmistöillä on oikeus vähemmistökielen opetukseen. Oppiakseen kielen on vähemmistön edustajilla myös oltava mahdollisuus tuntea kuuluvuutta ryhmään, joka on sitä samaa vähemmistöä”, Särkijärvi sanoo.

Ristiriitoja

Kainuussa lakia kuitenkin rikottiin syksyllä 2012, kun Ytterbyn koulussa 37 suomalaisoppilasta jäi yhtäkkiä ilman äidinkielenopetusta, joka heille aiemmin oli järjestetty. Syyksi sanottiin, ettei saatavilla ollut perustavanlaatuista suomen kielen osaamista opetustarkoitukseen.

Daniel Särkijärvi kotiympäristössään. (Yksityinen / Daniel Särkijärvi)

Daniel Särkijärvi kotiympäristössään. (Daniel Särkijärvi)

Särkijärvi sanoi Sisuradion haastattelussa 30.8.2013, että koululaki sortaa vähemmistökielisiä ja on ristiriidassa vähemmistölain kanssa. Vähemmistölain henki on, että kielen opiskelua on kaikin tavoin tuettava.

”Tuntuu, että tässä mennään monta vuosikymmentä taaksepäin ajassa. Tämähän on aivan kuin silloin kuin minun vanhemmat oppivat koulussa, että on häpeällistä puhua suomea!”

Kainuun kunnan tiukennettua äidinkielenopetuksen perustaitovaatimuksia enää noin puolet halukkaista oppilaista oli oikeutettu suomen kielen opetukseen. 79 oppilasta oli tuolloin hakenut äidin kielen opetusta, näistä 37 saanut eväävän päätöksen.

Kunta nojasi päätöksessään koululakiin, joka määrittelee, että oppilaalla tulee olla perustiedot kielessä, ennen kuin hän voi sitä opiskella.

”Täällä on aina puhuttu suomea”

Särkijärvi ei tyytynyt tähän, vaan seuraavaksi hän toimitti vetoomuksen Kainuun kunnalle takanaan monien muiden vanhempien tuki.

”Vetoomuksessa tuodaan esille vähemmistölakipykälät sekä ne kohdat laissa, joita Kalixin kunnan koetaan rikkoneen. Vetoomus tuo esille myös historiallisen näkökulman sekä äidinkielen tärkeyden identiteetin muotoutumisessa. Myös muiden kuntien esimerkillinen toiminta on dokumentoitu vetoomukseen”, kertoi Daniel Särkijärvi Sisuradion 26.9.2012 julkaisemassa jutussa, jonka mukaan vetoomus tulee nähdä hätähuutona.

”Tämä on pyyntö. Tämä on se viimeinen asia mitä ihmiset tekevät, menevät polvilleen ja pyytävät.”

Särkijärvelle kieli- ja identiteettikysymys nousi pintaan omien lasten syntymän myötä.

”En ole kokenut itseäni tornionlaaksolaisena, mutta ymmärsin asian tärkeyden lasteni syntyessä. Huomaan ja ymmärrän paremmin historian ja omien juurien tärkeyden.”

Daniel Särkijärvi (oik.) toimittamassa vetoomusta suomalaisten suomen kielen opiskeluoikeudesta Kainuun kunnalle. (Ida Brännström / Ida Brännström)

Daniel Särkijärvi (oik.) toimittamassa vetoomusta suomalaisten suomen kielen opiskeluoikeudesta Kainuun kunnalle. (Ida Brännström)

Särkijärvi on yksi äänekkäimmistä protestoijista, siitäkin huolimatta, että hänen omat lapsensa saavat lukea kieltä koulussa, sillä heillä oli tarvittavat taidot suomen kielessä. Asialla on runsaasti muitakin tukijoita, yhtenä näistä kainuulainen Ulf Reinesund:

”Sehän on meän kieli, pienestä asti ollut ja haluan, että se saa jatkua vielä. Oman isäni aikana suomen puhuminen koulussa oli kiellettyä ja siitä sai selkään, jos sitä puhui. Haluaisin, että minun pojat pystyisivät puhumaan Suomen puolelta olevien serkkujensa kanssa!”

Reinesund uskoo, ettei kunta voi vain sivuuttaa asiaa.

”Uskon, että heidän on pakko ottaa tämä vielä käsittelyyn, koska täällä on aina puhuttu suomea ja se on identiteettikysymys.”

Sisuradio raportoi kunnan koulutuspäällikön vastanneen perustaitovaatimuksen aiheuttamaan protestiin sanomalla, että perustietovaatimuksella taataan opetuksen laatu. Koulutuspäällikön mukaan opetukseen ei tämän vuoksi voida päästää oppilaita, jotka eivät osaa kieltä jo entuudestaan.

Porsaanreikä toi jatkoaikaa

Tammikuussa 2013 Koulutarkastusvirasto vahvisti, että kunta toimi lain mukaisesti vaatiessaan oppilailta ensin kielen perustaidot saadakseen äidinkielenopetusta. Tällöin Särkijärvi teki Kainuun toimista ilmoituksen virastolle. Hän ei aikonut antaa periksi.

”Kyllä minä jatkan. Nyt täytyy muistaa mitä integraatioministeri Erik Ullenhag on sanonut. Ullenhag ajatteli, että Kalixin tulkinta koululaista oli liian tiukka. Nyt näyttäisi siltä että kunta on tulkinnut lain oikein. Silloin pitää tehdä lakimuutos koululaissa”, Särkijärvi sanoi Sisuradion haastattelussa 23.1.2013.

”Minun mielestä vähemmistölaki pitää olla vahvempi kuin muut lait. Mikä laki se on jos siitä ei ole hyötyä ja apua?”

Neljän lapsen isä Särkijärvi ei jäänyt neuvottomaksi: hän keksi, että koska lapsilla on oikeus valita koulussa yksi vapaavalintainen aine, he voisivat valita siksi suomen kielen. Särkijärvi kävi puhumassa ideastaan rehtorin kanssa ja tällä järjestelyllä saatiin koulutus syksyksi taas vauhtiin.

”Huomaan, että lapsille mahdollisuus suomen oppimiseen on hyvin jännittävää. Nämä lapset eivät osaa suomea tänne tullessaan, mutta nyt kaikki halukkaat voivat tulla mukaan opiskelemaan, mikäli he ottavat suomen kielen vapaavalintaiseksi aineekseen”, Ytterbyn koulun opettaja Esko Kynkäänniemi kommentoi tilannetta syksyllä 2013 Ruotsin tv-kanavan SVT:n mukaan.

Daniel Särkijärvi (oik.) palkittiin uutterasta työstään Vuoden ruotsinsuomalainen 2013 -gaalassa Arjen sankari -palkinnolla. Mukana tuulettelemassa Vuoden ruotsinsuomalaiseksi valittu Kai Latvalehto, sekä seinälle heijastettuna Vuoden nuori ruotsinsuomalainen Bianca Kronlöf.

Daniel Särkijärvi (oik.) palkittiin uutterasta työstään Vuoden ruotsinsuomalainen 2013 -gaalassa Arjen sankari -palkinnolla. Mukana tuulettelemassa Vuoden ruotsinsuomalaiseksi valittu Kai Latvalehto, sekä seinälle heijastettuna Vuoden nuori ruotsinsuomalainen Bianca Kronlöf.

Voitto

Särkijärven väsymätön taistelu tärkeäksi kokemansa asian puolesta on lopulta tuottanut tulosta ja muutos lakiin on tulossa. Asiaa juhlittiin muun muassa Vuoden ruotsinsuomalainen -gaalassa Tukholmassa, jossa Arjen sankariksi valittu Särkijärvi liikuttui kyyneliin saamastaan tunnustuksesta. Moni muu olisi vaikeuksien edessä jo luovuttanut, mutta Särkijärvelle se ei ollut missään vaiheessa edes vaihtoehto.

”Minun mielestä se oli niin väärin, että mie tunsin, että tätä mie en voi kattoo sivusta, että tässä miun pittää tehhä jotaki. Nyt on lainmuutos tulossa siinä. Sehän on voitto, että tuli lakimuutos.”

Neljän lapsen isänä Särkijärvelle asialla on suuri merkitys:

”Lakimuutoksen vaikutuspiirissä olevat lapset saavat nyt mennä yhtenä päivänä viikosta kouluun tietäen, että saavat oppia serkkujensa kieltä tai isoäitinsä kieltä yhdessä muiden kanssa, joilla on samat juuret.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s