Helsinki puurtaa, landella löhötään – tasan eivät mene verolantit

Olen aina ollut jokseenkin hämilläni kiistasta, jossa helsinkiläiset ja ”maalaiset” mittelevät paremmuudestaan, oikean elämäntavan löytämisestä, olemisensa vahvemmasta oikeutuksesta – tai mistä lie. Maalaisista puhuessaan helsinkiläinen tarkoittaa kaikkia kehä kolmosen ulkopuolella asuvia ja jo tämä herättää muissa ärtymystä.

Lähtöoletuksena kinassa kai on, että hesalaiset pitävät muita tyhminä ja tyylittöminä, ja muut hesalaisia ylimielisinä ja pinnallisina.

Torailun tuoksinnassa unohtuu usein, että valtaosa pääkaupungin nykyisestä reilusta 600 000 asukkaasta on muualta tulleita, ja että paljasjalkaiset stadilaiset ovat Helsingissä vähemmistössä – puhumattakaan kysymyksestä, mihin tällaista vastakkainasettelua edes tarvitaan.

Keskustelussa päästään kuitenkin aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun otetaan mukaan työ ja raha. Ja erityisesti rahan jakaminen.

Joistakin maalaisista paistaa asenne, että he pitävät helsinkiläisiä tyhjänpäiväisinä keikareina, jotka eivät kykene kunnollisiin töihin. Näillä viitataan oletettavasti metsä- ja maataloustyyppisiin manuaalisen työn aloihin.

Totuus kuitenkin on, että Helsinki on Suomen taloudellinen keskus, ja että pääkaupunkiseudulla tahkotuilla verorahoilla ylläpidetään syrjäisimpien seutujen taloudellisesti kannattamattomia palveluja ja tieverkostoja.

Stadilainen kirkuu: miksi me raadamme betoniviidakossa valtion kassaa kartuttamassa, kun te maalaiset saatte lepäillä lintukodoissanne luonnon helmassa, puuhastelette siellä metsässä jotakin työksi kutsuttavaa, tai ihan vaan olette, sillä syyllä ettei kotiseudulta löydy töitä?

Mustavalkoisuutta tulee aina välttää, mutta olen periaatteessa sitä mieltä, että työnhakijan velvollisuus on mennä sinne, missä töitä on. En ymmärrä, miksi nykyään ajatellaan, että autioituva maaseutu tulisi pitää jotenkin väkisin vilkkaana ja vireänä, jos siellä ei ole mahdollisuutta tuottavaan työhön.

Esimerkiksi työvoiman liikkuvuudesta voi ottaa massiivisen muuttoliikkeen Suomesta Yhdysvaltoihin vuosina 1860-1930, tai Ruotsiin 60-70-luvuilla. Muutos ei varmasti ollut kaikille helppo, mutta tuolloin oli normaalia, että työn perässä muutettiin.

Herää kysymys: mistä lähtien on ollut hyväksyttävää kieltäytyä töistä sillä perusteella, että niitä ei ole siellä, mihin on sattunut syntymään? Siitäkö, kun Suomen nopea kaupungistuminen 60-luvulla aiheutti perinteisten perheiden ja naapuruston sisäisten sosiaalisten verkostojen rapautumisen ja sosiaalihuollon uudistus mahdollisti lorvailun?

Paljon puhutaan myös siitä, että manuaalisen työn taitajilla ei välttämättä ole urbaanin työelämän vaatimuksia vastaavaa koulutusta tai kokemusta.

Tämän ei mielestäni pitäisi olla kenellekään ongelma maassa, jossa koulutus on pääsääntöisesti ilmaista ja tasoltaan huippuluokkaa. Ainahan on poikkeuksia ja aidosti kyvyiltään vajavaisia ihmisiä, mutta yleisesti ottaen ihmisrotu on valtavan sopeutuvainen ja oppivainen, ja suurin este kehitykseen on useimmiten yksilön omassa asenteessa.

Toki täytyy ottaa huomioon myös valtion vastuu asiassa. Helsingissä on asuntopula, eikä uutta kotia välttämättä löydy sieltä, missä olisi töitä.

Toisekseen asunnot ovat pääkaupunkiseudulla kalliita ja tarvitaan suhteellisen suuria säästöjä, jotta pystyy hankkimaan itselleen edes pienen vuokra-asunnon. Mikäli on elellyt työttömänä pidemmän aikaa, ei säästöjä varmaankaan ole juuri kertynyt. Tässä kohtaa soisi yhteiskunnan tulevan apuun.

Varmaa on kuitenkin se, ettei Suomi väkiluvultaan pienenä valtiona tule pärjäämään, elleivät kaikki kynnelle kykenevät osallistu kansallisiin talkoisiin.

Hyvinvointivaltiota ei voi rakentaa nostalgian varaan. Antiikin Kreikan filosofin Herakleitoksen sanoin: vain muutos on pysyvää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s