Soija-cappuccino on uusi keskioluttuoppi

Eurooppalainen kahvilakulttuuri rantautui Helsinkiin

Viihtyisät kahvilat ovat tulleet meille jäädäkseen ja tuovat tervetullutta vaihtelua muovituolien täyttämien terassien sekaan. Kahvila Villi puutarha Helsingin Kalliossa toimii loistavana esimerkkinä lajityypissään: paitsi perinteistä ravintoa, tarjoillaan siellä myös silmänruokaa. Piipahdus kansainväliseen henkeen sisustetussa kahvilassa on kuin taide-elämys, josta poistuu sekä henkisesti että ruumiillisesti virkistäytyneenä.

Silmänruokaa ja makunautintoja kahvila Villi puutarhassa.

Silmänruokaa ja makunautintoja kahvila Villi puutarhassa.

Kahviloiden määrä Helsingissä on kasvanut silminnähtävästi viime vuosina. Esimerkiksi kotikulmillani Helsingin Kalliossa parin sadan metrin säteellä Karhupuistosta löytyy nykyisellään ainakin kahdeksan eri kahvilaa ja useimmista baareistakin saa nykyään tilattua erikoiskahveja. Kaupunginosaa dominoivat lukumäärällään yhä kaljakuppilat ja thai-hierontapaikat, mutta kahviloiden määrä alueella on selvästi nousussa.

Kahvila Villi puutarha Kaarlenkadulla on perjantai-iltapäivänä suhteellisen hiljainen. Sisätilojen kuudesta pöydästä ainoastaan kahdessa istuu väkeä. Ulkoterassilla istuu jonkin verran enemmän kahvittelijoita nautiskelemassa iltapäivästä ja alkavasta viikonlopusta. Terassien vakiovieraita varpusia parveilee runsaasti paikalla.

Tilaan latten ja mansikkajogurttikuppikakun. Pari vuotta sitten alkanut kuppikakkutrendi näkyy olevan yhä voimissaan, Villin puutarhan valikoimissakin on neljää eri sorttia. Lisäksi tarjolla on muun muassa marenkileivoksia, limoncello-juustokakkua, suolaisia piirakoita, täytettyjä voileipiä ja tietenkin perus-croissantit ja pullat.

”Oma suosikkini on suolaisista lohi-chili-inkivääri-lime-piirakka, siinä on yhdistelty ennakkoluulottomasti erilaisia aineksia ja maku on todella hyvä”, aurinkoinen kahvilatyöntekijä Johanna Westersund suosittelee avuliaasti.

Kahvilatyöntekijä Johanna Westersund viihtyy asiakaspalvelupainotteisessa työssään.

Kahvilatyöntekijä Johanna Westersund viihtyy asiakaspalvelupainotteisessa työssään.

Villi puutarha on nimensä veroinen paikka: Ovesta sisään astuessa tervetulleeksi toivottaa linnunlaulu ja vastakkaisella seinällä ensimmäiseksi huomion kiinnittävät täytetyt peuranpäät. Sisustus on sekoitus ranskalaista maalaisromantiikkaa, kitschiä ja vintagea. Katosta roikkuu lintuhäkkejä ja kristallikruunuja, kuivattuja kukkia ja puutarharekvisiittaa on kaikkialla. Kalusteet ovat joko tukevaa puuta tai kevytrakenteista rautaa. Valitsemani pöydän lasisen pinnan ja pöytälevyn väliin on säilötty ranskalaisia postikortteja, mustavalkoisia valokuvia ja sisustusmateriaalina nyt trendikästä säkkikangasta.

”Paikan sisustuksesta vastaa omistaja Katja Kannisto. Sisustuselementit on koottu ympäri Eurooppaa tehdyistä hankinnoista, mutta erityisesti Ranska on ollut tärkeä vaikuttaja”, Westersund kertoo.

”Nuo täytetyt peuranpäät ovat muuten aitoja.”

Istun kahvilassa parisen tuntia. Tuona aikana siellä käy monenlaista asiakaskuntaa: nuorta ja vanhaa, kahvittelijaa ja myöhäislounastajaa, pariskuntia, ystäväporukoita ja yksittäisiä ihmisiä. Useimmat nauttivat juotavansa ja syötävänsä ripeästi, ja poistuvat pian sen jälkeen. Pari äitiä lastenvaunuineen istuu pidempään jutustelemassa.

”Meillä käy ilahduttavan paljon kaikentyyppisiä asiakkaita”, Westersund jatkaa.

”Lähialueelta tulee paljon hieman iäkkäämpiä kanta-asiakkaita. Toisaalta, Kalliossa kun ollaan, nuoria aikuisia liikkuu täällä paljon ja heitä houkuttelee tämän paikan persoonallinen ilme. Asiakkaista selvä enemmistö on naisia, mutta lounasaikaan tänne poikkeaa moni mieskin.”

Ilmeikäs sisustus miellyttää asiakkaita.

Ilmeikäs sisustus miellyttää asiakkaita.

Suomalaisten on arvioitu juovan asiakaslukuun suhteutettuna eniten kahvia maailmassa. Kuitenkin kahvilakulttuuri on saanut odottaa täällä tulemistaan pitkään senkin jälkeen, kun Suomesta tuli vauras hyvinvointivaltio.

”Luulen, että suomalaiset ovat ottaneet nyt eurooppalaistumisen myötä kahvilakulttuurin omakseen”, Westersund miettii.

”Ihmiset matkustavat nykyään niin paljon, että ovat varmaankin tutustuneet kahvittelukulttuuriin ensin muualla ja sitä kautta tajunneet vaatia sellaista tänne meillekin.”

Villi puutarha on suljettu sunnuntaisin ja maanantaisin. Tämä näyttää olevan yleinen käytäntö suurimmassa osassa kahviloita. Sunnuntai on omasta mielestäni paras viikonpäivä ulkona kahvitteluun, valtaosa ihmisistä on silloin vapaalla ja on aikaa tavata ystäviä ja perhettä. Pyhinä avoinna olevia kahviloita saa kuitenkin ainakin lähialueellani hakemalla hakea, mikä tuntuu harmilliselta.

”Tähän on syynä raha. Monellakaan yksityisellä kahvilanpitäjällä ei ole varaa maksaa työntekijöille tuplapalkkaa”, Westersund selventää.

Villin puutarhan asiakkaat vaikuttavat poistuvan kahvilasta hyvin tyytyväisin mielin. He kehuvat ruokia ja leivonnaisia, eräs naishenkilö ylistää mutakakkua peräti täydelliseksi. Myös kahvilan erottuvaa ilmettä huomioidaan runsaasti.

Itsekin tunnen oloni tavallistakin tyytyväisemmäksi, kun poistun viikonlopun viettoon linnunlaulun saattelemana.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s