Fanitan Tarja Halosta

Tänään tunsin kansallisylpeyttä lukiessani sanomalehteä. Syy on poikkeuksellinen: meillä on Suomessa roskisdyykkaajapresidentti.

Muun muassa Facebookissa kiersi kuva Tarja Halosesta penkomassa Helsingin Hakaniemen roskalavaa, josta hän poimi kuulemma mukaansa kattilan. Mieleeni tuli oitis sanapari: vain Suomessa.

Vain Suomessa presidentillä on tällaiseen pokkaa.

Vain Suomessa vapaaehtoinen vierailu roskalavalla ei yleisen mielipiteen mukaan vie hänen ammatillista uskottavuuttaan ja arvoaan, vaan päinvastoin lisää sitä.

Vain Suomessa presidentti kokkaa ruokansa toisen ihmisen vanhalla kattilalla – olettaen, että väline päätyi hänen omaan käyttöönsä.

Sattumalta kävimme juuri aiheeseen liittyvän keskustelun kahden yhdysvaltalaisen ystäväni kanssa muutama päivä sitten. Toinen heistä oli vuosia sitten törmännyt kotimaassaan silloiseen hallitsevaan presidenttiimme Martti Ahtisaareen ravitsemusliikkeessä ja vaihtanut muutaman sanan tämän kanssa.

Heistä oli kerrassaan käsittämätöntä, että valtionpäämies vietti huomaamattomasti iltaa rahvaan parissa. Kerroin heille, että Halonen kävi kuulemma presidenttikautenaan myös julkisissa uimaloissa, eli muille kävijöille oli mahdollista nähdä vallassa oleva presidentti alasti viereisessä suihkussa.

Alastomuustabun varjossa kasvaneille yhdysvaltalaisille tässä mentiin jo perversion puolelle.

Halonen nostaa myös toiminnallaan esiin vihreitä arvoja ruohonjuuritasolla, mikä sekin on näin korkea-arvoisen ihmisen tapauksessa poikkeuksellista. Harvoissa länsimaissa ekologisuus kansalaistasolla on vieläkään oikeasti hyve. Ainakaan silloin, jos se tarkoittaa toisen ihmisen hylkäämän tavaran uusiokäyttöä.

Asuin viime vuosikymmenellä pitkään Englannissa ja kävin usein vaateostoksilla paikallisilla kirpputoreilla. Näiden kauppojen tuotot menivät yleensä hyväntekeväisyyteen ja myyjät olivat vapaaehtoisesti työskenteleviä eläkeläisnaisia. Sikäläisellä mittapuulla tästä oli seksikkyys kaukana.

Niin englantilaiset, puolalaiset kuin brasilialaisetkin kaverini katsoivat minua ihmeissään, kun halusin vapaaehtoisesti maksaa muiden käyttämistä vaatteista, vaikka samalla hinnalla niitä sai myös uutena halpavaateketjuilta. Ekologisuuden käsite ja arvo olivat useimmilta aivan hukassa.

Vaatteen paikkaaminen oli tosi noloa, nythän eletään 2000-lukua. Kaikki on kaupoissa niin halpaa, ettei vanhaa kannata korjata. Se, että halusin näin kuitenkin tehdä, oli monien mielestä silkkaa hulluutta.

Mielestäni on äärimmäisen hienoa nähdä presidentin tekevän ideologiansa mukaisia konkreettisia tekoja, montaa muuta vastaavassa asemassa toimivaa olisi tilanteeseen vaikea kuvitella.

Halonen toimii siten kuin puhuu, hänessä on poikkeuksellista aitoutta. Naispresidenttimme oma, vahva linja pitää, ja pistää kyseenalaistamaan, miksi tämä on edes uutinen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s